tiistai 10. marraskuuta 2015

Istunto 1: "Kenenkäs pentui sie oot?"

Heipsan! 

Mie oon pikkuinen maatiaiskissanpentu. Synnynin hieman ennen aikojani niin kuin muukin pentueeni ja kaikkein pienimpänä pallerona. Miun emo arveli, etten tulis tässä maailmassa selviämään eikä nähnyt vaivaa hoitaakseen minnuu. Siskot ja veljet vissiin lottos vähä samaa ku miun kissa-mamma, eikä nekää jaksannu korviaan lotkauttaa miun suuntaan. 





Matkasin viime torstaina, 5. päivä marraskuuta hirmuisen pitkän matkan tänne Jyväskylään. Täällä minuu ootti uusi koti varusteltuna äipällä, iskällä ja "veljellä". Äiti on tommonen yhdeksäntoista kesää eläny tytteli, mikä on värjänny päähänsä yksisarvisen oksennuksen. Se on kuulemma alunperin jostain Kouvolan likeltä kotosin, vuoden se on täällä Jyväskylässä asunnu. Iskä on pari vuotta vanhempi insinööriopiskelija, ihan hauska kaveri sekin. Se on miulle vähän allerginen, jottain antihistamiinia se popsii, että mie voin täällä olla. Velipoika on pikkusen piikikkäämpi tapaus. Se on afrikkalainen kääpiösiili, sitä nuo kuttuu Reiskaks. Oon mie veikan kanssa jo leikkinykki. Jännä tyyppi, vähäsen vielä ujostuttaa.


Äitee ja issee olivatten jo pikkusen pitempää puhunu uuden vauvan adoptoimisesta. Niitten piti joulun jälestä vasta uus vauva ottaa, mutta täällähän mie jo oo. Äitillä on aina elämässä tämmönen karvakaveri ollu pyörimässä. Sillä ei oo ihan aina ollu hirmu hyvä olla. Äippä ja iskä tul siihen tulokseen, että äitin sydämessä on tämmösen pienen kissan mentävä aukko mihi mie sitte passasin vallan hienosteen. Lupaavat, että ku mie kasvan ni sovin siltikin. Äiti tarvitsi tassuterapeuti kovasti. Sillä on kuulemma ollu tuo elämiin hankalaa. Iskä hirveest silt kyselee miten se jaksaa, itkettääkö, onko nälkä taikka väsyny olo. Nyt äitillä ei oo enää mitää hätää. Se huolehtii miusta täällä kotona ku iskä on koulussa/töissä. Iskän ei tarvihe enää muistuttaa äitii syömään tai pelätä, että äippä pillahtaa itkuun. On se toki itkeskelly, mutta ihan vaa onnesta. Se pussailee miua melkee koko ajan, rapsuttelee ja hellii. Mie oon joka yö saanu nukkuu äipän ja iskän välissä. Yleensä kyllä riehaannun leikkimää ku pitäs käyä paapimaan, mutta se ei näitä haittaa. Iskäki on ilonen ku äiti hymyilee pitkästä aikaa.



Mie oon aika otettu pikkunen kisse, kun miulle annettiin mahollisuus tässä maailmassa. Näitä kyllä vähä huolettaa tulooko miusta ihan täyskokosta kissaa, mutta lääkärissä se parin viikon päästä selviää. En mie niitten mielestä mikää ihan toivoton rääpäle kuitenkaa oo. 

Tässä oli varmaan pääpirtein miun alotukseni, nyt voisin vapauttaa näppäimistön äitin käyttöön, se varmaa tahtoo surfailla siellä ihme naamakirjassaan!
                      



1 kommentti:

  1. Casinos near Casinos & Airbnb in Dallas, TX
    Find Casinos Near Casinos & Airbnb reviews, photos & 충청남도 출장샵 opening 과천 출장안마 hours Check 속초 출장마사지 out the Mapyro casinos and check 구리 출장마사지 your 광주광역 출장샵 location.

    VastaaPoista

Mitä ajatuksia tämän päiväinen Tassuterapeutin istunto sinussa herätti? Kerro meille rohkeasti! :)